"Nyt tarvitaan johtajuutta"
"Nyt tarvitaan johtajuutta - nyrkkiä pöytään". Näin vaaditaan lehtien otsikoissa, kun poliittista valtaa jaetaan julkisesti muutostilanteissa. Työelämässä työntekijät toivovat jotain muuta. Mistä tässä on kysymys?
Näyttäisi, että Suomessa autoritäärinen ja näkyvä johtajuus on edelleen tärkeää, jos seuraa julkista poliittista debatointia. Poliittisessa kulttuurissamme on totuttu hierarkiseen ja näkyvään johtajuusinstituutioon ja todistetusti poliittisen keskustelun sävy on koventunut. Johtamiseen yhdistetään näkyvä johtaminen eli vuorovaikutus: puhuminen, eleet ja ilmeet, "nyrkki pöytään". Poliitikoilta ja työmarkkinaosapuolilta tunnutaan edellyttävän kovuutta, vahvaa argumentointia, jopa hyökkäävää otetta.
On harmillista, että me kaikki joudumme median kautta todistamaan agressiivista ja huonoa käytöstä sekä surkeita vuorovaikutustaitoja.
Jos taas katsotaan politiikan ulkopuolelle, MPS:n johtajatutkimuksen (2023) mukaan työelämässä työntekijät toivovat aivan päinvastaista. Työntekijöiden suurimmat toiveet johtamiselta liittyvät oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen, ihmisläheisyyteen ja välittämiseen sekä keskustelevaan ja kommunikoivaan johtamistyyliin. Johtajan toivotaan olevan valmentaja ennemminkin kuin suorittaja tai uudistaja.
MPS:n tutkimuksessa henkilöstön ja johdon näkemykset menestyksestä eroavat toisistaan erityisesti taloudellisten mittareiden osalta: hallituksesta 86 % ja ylimmästä johdosta 74 % pitää taloudellisia mittareita tärkeimpinä menestyksen mittareina, mutta henkilöstöstä vain 47 % pitää taloudellisia mittareita tärkeinä.
Johtajuuden koko kuva on kaksiosainen: ihmiset ja saavutetut tavoitteet. Mitä kovemmat tavoitteet, sitä enemmän arvioidaan aikaansaavuutta ja tavoitteiden toteutumista.
Hyvä johtaja ymmärtää johtajuuden koko kuvan: mitä häneltä odotetaan tuloksien kannalta ja mitä ihmiset hänen vaikutuspiirissään odottavat.
Hyvä johtaja ymmärtää johtajuuden koko kuvan: mitä häneltä odotetaan tuloksien kannalta ja mitä ihmiset hänen vaikutuspiirissään odottavat. Runnova, toisia mollaava ja hyökkäävä viestintätyyli on yleistynyt poliittisessa keskustelussa ja se luo huonon esimerkin. On harmillista, että me kaikki joudumme median kautta todistamaan agressiivista ja huonoa käytöstä sekä surkeita vuorovaikutustaitoja.
Suomalaista johtajuutta kehitetään nimenomaan yrityksissä, joissa yhdistyvät tavoitteet ja ihmiset. Johtajuus ei ole titteli, vaan se on pitkälti viestintää ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Näitä taitoja voi kehittää. Hyvä johtaminen lähtee itsetuntemuksesta.